Muikku

Lohikaloihin kuuluva hopeakylkinen muikku viihtyy sisävesiemme syvänteissä. Sitä esiintyy myös merimuikkuna eli maivana.

Muikku muistuttaa ulkonäöltään pientä siikaa. Leuka auttaa tunnistamisessa: muikun alaleuka on pidempi kuin yläleuka, kun taas siialla yläleuka on alaleukaa pidempi. Silakasta muikun erottaa selässä oleva rasvaevä.

Muikku on parvikala ja sen vuosittaiset kannanvaihtelut saattavat olla suuria. Muikun kutuaika on syksyllä ja sen mäti on erittäin arvostettua herkkua.

Muikku on sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala, jota pyydetään kesällä troolilla ja talvella nuotalla. Parhaat saaliit saadaan syksyllä ja alkutalvesta ennen vesien jäätymistä. Pehmeäsuomuiset muikut ovat miellyttäviä käsitellä, joskin pienten, nk. neulamuikkujen puhkominen käsityönä vaatii aikaa ja taitoa.

Muikun liha on rasvaista, valkeaa ja miedon makuista.

Muikkuja saa kaupoista kokonaisina, perattuina, fileinä, savustettuina, hiillostettuina tai esim. friteerattuina. Perinteinen kalakukko valmistetaan muikuista. Saatavana on myös erilaisia muikkutäyssäilykkeitä.

Muikku sopii silakan tavoin monella eri tavalla tarjottavaksi. Useimpien mielestä muikut ovat parhaimmillaan pannulla paistettuina, rantakalan tapaan valmistettuna tai savustettuina.