Kalassa rasvakin on terveellistä
Syötkö kalaa kaksi kertaa viikossa? Kalan käyttöä tulisi lisätä, sillä kala on tärkeä osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Kala on hyvien rasvojen ja D-vitamiinin lähde ja se sisältää runsaasti proteiinia. Kalansyönti on myös ilmastoteko.
Ravitsemuksellisesti kala on mitä parasta ruokaa, ja sen käyttöä tulisi lisätä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.
On monta hyvää syytä valita lautaselleen kalaa. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on lisäksi erityisen hyvä n-3 rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä.
Kalan rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja.N-3- rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle.
Eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0.5 – 24 % välillä. Vähiten rasvaa sisältävät mm. hauki, ahven ja kampela. Eniten rasvaa on lohessa ja kirjolohessa. Vähärasvaisuutensa ansiosta kalat sisältävät myös melko vähän energiaa.
D-vitamiini
Kala on korvaamaton D-vitamiinin lähde
Kalan merkitys ruokavalion D-vitamiinilähteenä on huomattava. Kalasta saadaan noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. Lähes kaikki kalat rasvapitoisuudesta riippumatta sisältävät D-vitamiinia, joka on erityisen tärkeää luuston kunnolle.
Proteiini ja kivennäisaineet
Kalassa on runsaasti hyvälaatuista proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita
Biologiselta arvoltaan kalan proteiini on yhtä hyvää lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Kala sisältää monipuolisen valikoiman eri ravintoaineita, mutta erityisen runsaasti siitä saa D-vitamiinin, hyvien rasvahappojen ja proteiinin ohella B12-vitamiinia ja seleeniä. Kalan säännöllinen käyttö on hyvä keino turvata useiden muidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia, varsinkin jos ruokavalio sisältää niukasti tai ei ollenkaan lihaa ja maitotuotteita.
Kalojen ja kalaruokien tarkat ravintoarvot löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta osoitteesta www.fineli.fi (avautuu uudessa välilehdessä).
Ympäristövaikutukset
Kalan syönti on ympäristöteko
Kalan syönnin ilmastovaikutuksen katsotaan olevan positiivinen verrattuna vastaavien vaihtoehtoisten ravintolähteiden vaikutuksiin. Siten kalansyönnin voidaan katsoa olevan ilmastoteko.
Ammattikalastuksen vaikutukset kalakantoihin
Ammattikalastus noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita. Kalakantojen tilaa seurataan jatkuvasti ja Luonnonvarakeskuksen kanta on, että Suomen kalakannat ovat pääosin vahvat ja kestävät hyvin nykyisen ja jopa tätä suuremman kalastuksen. Kiintiöityjen kalalajien osalta kalastuksessa noudatetaan Suomelle tieteellisen neuvonannon pohjalta määriteltyjä kalastuskiintiöitä.
Suomen silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus on MSC-sertifioitu.
Ammattikalastus poistaa ravinteita
Kalastus on tehokkaimpia tapoja poistaa vesistöistä ravinteita. Ammattikalastus poistaa vuosittain Suomen vesistöistä noin 600 tonnia fosforia ja yli 3 000 tonnia typpeä. Pääosa tästä, vajaa 600 tonnia, poistuu silakan ja kilohailin pyynnissä.
Kalanviljelyn ympäristövaikutukset
Kalanviljelyn ympäristövaikutukset nousevat usein esiin.Kalanviljelyn osuus Suomen kokonaisravinnekuormituksesta on kuitenkin ainoastaan 1–2 prosenttia (SYKE).
Kattavassa velvoitetarkkailussa seurataan säännöllisesti laitoksen lähiympäristön tilaa ja arvioidaan toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan. Tarkkailun tulokset julkaistaan vuosittain.
Terveysriski?
Vierasaineet
Kalansyönnin hyödyt voittavat moninkertaisesti siitä mahdollisesti koituvat haitat. Tutkimustulosten mukaan kalojen vierasainepitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvun aikana, ja kalasta saatavien ympäristömyrkkyjen terveydellinen merkitys on vähäinen jopa paljon kalaa syövillä. Jos kalaa käyttää runsaasti ja usein, on tärkeää nauttia kalaa monipuolisesti, vaihdellen järvi- ja merikalaa, sekä kasvatettua että pyydettyä kalaa.
Eräät vierasaineet siirtyvät vedestä kaloihin. Ongelma ei kuitenkaan koske kaikkia kaloja.
Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, jotka ovat Itämeren ongelma, tavataan rasvaisissa luonnon kaloissa, kuten lohissa ja silakoissa, vanhemmissa kaloissa enemmän kuin nuoremmissa. Elohopeaa saattaa olla joidenkin järvien suurissa petokaloissa, kuten hauissa.
Lisätietoa kalan turvallisesta käytöstä löydät Ruokaviraston ohjeista (avautuu uudessa välilehdessä).