Kuva kalatiskistä, jossa on siikaa ja muita kaloja sekä simpukoita

Kalassa rasvakin on terveellistä

Kalan rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, erityisesti eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja.N-3- rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.

Eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0,5 – 24% välillä. Vähiten rasvaa sisältävät mm. hauki, ahven ja kampela. Eniten rasvaa on lohessa ja kirjolohessa. Vähärasvaisuutensa ansiosta kalat sisältävät myös melko vähän energiaa.

D-vitamiini

Kala on korvaamaton D-vitamiinin lähde

Kalan merkitys ruokamme D-vitamiinilähteenä on huomattava. Kalasta saadaan noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. Lähes kaikki kalat rasvapitoisuudesta riippumatta sisältävät D-vitamiinia, joka on erityisen tärkeää luuston kunnolle.

Proteiini ja kivennäis­aineet

Kalassa on runsaasti hyvälaatuista proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita

Biologiselta arvoltaan kalan proteiini on yhtä hyvää lihan, kananmunan ja maitotuotteiden kanssa. Kala sisältää monipuolisen valikoiman eri ravintoaineita, mutta erityisen runsaasti siitä saa D-vitamiinin, hyvien rasvahappojen ja proteiinin ohella B12-vitamiinia ja seleeniä. Kalan säännöllinen käyttö on hyvä keino turvata useiden muidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia, varsinkin jos ruokavalio sisältää niukasti tai ei ollenkaan lihaa ja maitotuotteita.

Kalojen ja kalaruokien tarkat ravintoarvot löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta osoitteesta www.fineli.fi (avautuu uudessa välilehdessä).

Ympäristö­vaikutukset

Kalan syönti on ympäristöteko

Kalan syönnin ilmastovaikutuksen katsotaan olevan positiivinen verrattuna vastaavien vaihtoehtoisten ravintolähteiden vaikutuksiin. Siten kalansyönnin voidaan katsoa olevan ilmastoteko.

Ammattikalastuksen vaikutukset kalakantoihin

Ammattikalastus noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita. Kalakantojen tilaa seurataan jatkuvasti ja Luonnonvarakeskuksen kanta on, että Suomen kalakannat ovat pääosin vahvat ja kestävät hyvin nykyisen ja jopa tätä suuremman kalastuksen. Kiintiöityjen kalalajien osalta kalastuksessa noudatetaan Suomelle tieteellisen neuvonannon pohjalta määriteltyjä kalastuskiintiöitä.

Suomen silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus on MSC-sertifioitu.

Ammattikalastus poistaa ravinteita

Kalastus on tehokkaimpia tapoja poistaa vesistöistä ravinteita. Ammattikalastus poistaa vuosittain Suomen vesistöistä noin 600 tonnia fosforia ja yli 3 000 tonnia typpeä. Pääosa tästä, vajaa 600 tonnia, poistuu silakan ja kilohailin pyynnissä.

Kalanviljelyn ympäristövaikutukset

Kalanviljelyn ympäristövaikutukset nousevat usein esiin.Kalanviljelyn osuus Suomen kokonaisravinnekuormituksesta on kuitenkin ainoastaan 1–2 prosenttia (SYKE).

Kattavassa velvoitetarkkailussa seurataan säännöllisesti laitoksen lähiympäristön tilaa ja arvioidaan toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan. Tarkkailun tulokset julkaistaan vuosittain.

Terveysriski?

Vierasaineet

Eräät vierasaineet siirtyvät vedestä kaloihin. Ongelma ei kuitenkaan koske kaikkia kaloja.

Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, jotka ovat Itämeren ongelma, tavataan rasvaisissa luonnon kaloissa, kuten lohissa ja silakoissa, vanhemmissa kaloissa enemmän kuin nuoremmissa. Elohopeaa saattaa olla joidenkin järvien suurissa petokaloissa, kuten hauissa.

Tutkimustulosten mukaan kalojen vierasainepitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvun aikana, ja kalasta saatavien ympäristömyrkkyjen terveydellinen merkitys on vähäinen jopa paljon kalaa syövillä. Kalansyönnin hyödyt voittavat moninkertaisesti siitä mahdollisesti koituvat haitat. Jos kalaa käyttää runsaasti ja usein, on tärkeää nauttia kalaa monipuolisesti, vaihdellen järvi- ja merikalaa, sekä kasvatettua että pyydettyä kalaa.

Lisätietoa kalan turvallisesta käytöstä löydät Ruokaviraston ohjeista (avautuu uudessa välilehdessä).

Kalaa käsiteltäessä kannattaa käyttää hellää kättä, mutta samalla pitävää otetta. Tottumattomalle kalankäsittely saattaa aluksi olla hankalaa…