
Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa kalastajat, keittiömestarit ja kuluttajat kuvailevat kotimaisen kalan makua ja rakennetta. Tutkimusta johtanut professori Anu Hopia haastaa kala-alan kehittämään yhteistä, monipuolisempaa sanastoa kalan ominaisuuksien kuvaamiseen.
Kun ravintola-asiakkaalta kysytään, miltä kala maistuu, vastaus on usein yksinkertainen: hyvältä. Moni kuvailee kalan makua myös miedoksi, herkulliseksi tai täyteläiseksi. Usein kokemusta on kuitenkin vaikea pukea sanoiksi.
– Meillä on Suomessa hienoja, erilaisia kalalajeja, joilla jokaisella on omat aistinvaraiset erityispiirteensä, mutta emme välttämättä vielä osaa kertoa niistä riittävän monipuolisesti, sanoo professori Anu Hopia Turun yliopistosta.
Jos kalan makua ei osata kuvata, kala luokitellaan joko ”hyväksi” tai ”huonoksi”. Silloin kalan laatu, tuoreus ja lajit sekoittuvat toisiinsa eikä esimerkiksi kotimaisen kalan erityisyys nouse esiin.
Hopia on tutkinut sitä, miten kotimaisesta kalasta puhutaan ja miten kalan makukokemusta kielellistetään. Hänen mukaansa monipuolisempi sanasto auttaisi tunnistamaan ja arvostamaan kotimaisia kalalajeja sekä kehittämään kiinnostavia kalatuotteita niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille.
– Sanat eivät vain nimeä asioita, vaan ne ohjaavat huomiota ja vaikuttavat kokemukseen. Kalaan liittyvä sanasto ei siis ole vain viestinnän väline. Se voi olla myös reitti ruokakokemuksen ymmärtämiseen ja kehittämiseen, Hopia sanoo.
Kotimaiseen kalaan liitettävä sanasto on suppeaa
Turun yliopiston tänä vuonna toteutetussa kalasanastotutkimuksessa haastateltiin kalastajia, keittiömestareita ja kuluttajia eri puolilla Suomea. Osallistujat maistoivat samalla tavoin valmistettua kotimaista kuhaa ja siikaa ja kuvailivat niiden makua, tuoksua ja rakennetta.
– Halusimme ennen kaikkea saada esiin mahdollisimman monipuolisesti sanoja, joilla näiden kalojen ominaisuuksia voitaisiin kuvata, Hopia kertoo.
Kuhaa kuvailtiin useimmiten miedoksi, pehmeäksi, puhtaaksi, raikkaaksi ja lohkeavaksi. Siikaan puolestaan liitettiin sanat rasvainen, kiinteä, pehmeä ja mieto.
Tutkimuksessa käytettyjä termejä oli lopulta melko vähän. Kalan ominaisuuksien kuvaamiseen ei näytä olevan käytössä kovin täsmällistä ja monipuolista sanastoa – ainakaan jos sitä vertaa esimerkiksi viinien kuvailuun.
Kalan kuvaaminen kuuluu koko kalaketjulle
Hopian mielestä kaikkien kalaketjun toimijoiden pitäisi osata tunnistaa ja kuvailla kalan ominaisuuksia. Kalastaja tuntee kalan elinympäristön, pyyntiajankohdan ja tuoreuden merkityksen. Hänellä voi olla myös havaintoja siitä, miten kalan ominaisuudet vaihtelevat esimerkiksi vuodenajan ja pyyntipaikan mukaan.
Keittiömestarin ammattitaitoa on osata valmistaa ja maustaa kala oikein ja käyttää hyväksi erilaisia rakenteita ja makuja. Jalostajalle on tärkeää ymmärtää, miten käsittely, säilytys ja logistiikka vaikuttavat kalan laatuun ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Myyjä ja markkinoija puolestaan tarvitsevat sanoja, joiden avulla asiakas kiinnostuu tuotteesta. Myös kuluttaja arvioi kalan ominaisuuksia ja muodostaa niiden perusteella oman kokemuksensa – hän voi miettiä esimerkiksi että pidänkö tästä, ostaisinko tätä uudelleen ja suosittelisinko tätä muille.
Monipuolisempi ja yhteinen sanasto voisi palvella koko kalaketjua. Se auttaisi lisäämään kotimaisen kalan arvostusta kuluttajien keskuudessa ja tukisi samalla tuotekehitystä, laadunarviointia, myyntiä ja markkinointia.
Hopia esitteli kalasanastotutkimusta Turussa 11.–12.11. järjestetyillä Kalatalouden Innovaatiopäivillä, jotka kokosivat yhteen noin 200 alan toimijaa. Hän kannusti kalatalouden toimijoita kehittämään yhdessä kotimaisen kalan aistipyörän, joka tarjoaisi monipuolisen valikoiman sanoja kalan maun, tuoksun ja rakenteen täsmällisempään kuvailuun.
Tyypillisiä kalan rakennetta kuvaavia termejä
Haarukassa: kiinteä, koossa pysyvä, mureneva
Suussa: napakka, lohkeava, pehmeä, kuiva, mehevä
Käsiteltäessä: pysyy koossa, murenee helposti, herkkä ylikypsymään