
Miten kalasta tehdään luonteva osa arjen ruokailua? Mistä saadaan kala-alalle uusia osaajia? Entä millaisia mahdollisuuksia uudet innovaatiot tarjoavat kala-alalle? Näitä – ja monia muita – kysymyksiä pohdittiin Kalatalouden Innovaatiopäivillä, jotka kokosivat noin 200 kala-alan ammattilaista Turun Kakolaan 11.–12. Marraskuuta. Tapahtuman avasi Pro Kalan toiminnanjohtaja Malin Lönnroth.
Ruotsista terveisiä tuonut Fiskbranschens riksförbundin puheenjohtaja Krishan Kent painotti sitä, että kala pitäisi saada nykyistä vahvemmin ja monipuolisemmin osaksi suomalaisten arkea. Kala ei saa olla vain viikonlopun juhlaruokaa, vaan sen pitää näkyä lautasella sekä kotona, koulussa että työpaikoilla myös arkena.
Myös kala-alan markkinoiden uudistumista pohdittiin. Ruotsissa kalahuutokaupat ovat vakiintunut osa kalamarkkinoita, ja niiden toimintaa sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esitteli Svenska Fiskauktionerin puheenjohtaja Teija Aho. Hän heitti ilmoille ajatuksen siitä, voisiko kalahuutokauppa tarjota uusia mahdollisuuksia myös Suomessa.
Innopäivillä keskusteltiin myös siitä, miten alalle saadaan tulevaisuuden osaajia. Turun AMK:ssa on alkanut uusi kalanjalostuksen elintarvikeosaamisen koulutuspolku, ja sen haluaa osaltaan olla viestimässä siitä, että kala-ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia. Koulutuksen kehittämisen rinnalla tarvitaan myös muita uusia tapoja tehdä alaa tunnetuksi nuorille.
Päivien aikana pureuduttiin myös muun muassa kalatalouden merkitykseen elintarvikehuoltovarmuudelle, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä tutkimuksen rooliin alan kestävyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Esillä olivat muun muassa kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa, kalasivuvirtojen hyödyntäminen, vesiviljelyn kehittäminen ja sähköveneiden mahdollisuudet kalastuksessa.
Professori Anu Hopia Turun yliopistolta nosti puheenvuorossaan esiin kiinnostavan kysymyksen: millaisilla sanoilla kalasta puhutaan? Kalan makua ja ominaisuuksia kuvaileva sanasto vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia kala-annoksesta syntyy. Täsmällisten ja houkuttelevien sanojen kautta olisi helpompaa kertoa kotimaisten kalojen erityispiirteistä ja nostaa niiden arvostusta.
Innovaatiopäivillä jaettiin myös vuoden 2026 Pro Kala –tunnustus, ja sen sai keittiömestari, yrittäjä Roy Norro. Tunnustuksen perusteena on Norron käytännönläheinen työ kotimaisen kalan tunnettuuden, käytön ja arvostuksen edistämiseksi. Joka toinen vuosi jaettavan Pro Kala -tunnustuksen myöntää Pro Kala ry:n hallitus.
Seminaariohjelmaa täydensivät minimessut, lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan Turkuun ruokakaupunkina, ja vierailuun kuuluivat myös tutustumiset Turun kauppahalliin, Turun yliopistoon ja Turun ammattikorkeakouluun. Ensimmäisen päivän iltaa vietettiin yhteisellä illallisella Kakolanruusussa, ja halukkaat pääsivät tutustumaan myös Kakolan historiaan opastetulla kierroksella.
Innovaatiopäivät järjestivät yhdessä kalatalouden viisi innovaatio-ohjelmaa. Ne ovat aloittaneet toisen toimintakautensa, ja ohjelmat jatkuvat vuoden 2028 loppuun. Innovaatio-ohjelmien tavoitteena on vauhdittaa kalatalouden uudistumista, vahvistaa yhteistyötä ja kehittää koko toimialaa hyödyttäviä ratkaisuja.
Kahden päivän aikana käydyissä keskusteluissa tuli selväksi, että kalatalouden tulevaisuus rakentuu monesta tekijästä: tarvitaan uusia osaajia, rohkeita avauksia, tutkimustietoa ja yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvitaan uusia tapoja tuoda kotimainen kala yhä useamman suomalaisen lautaselle.
Innovaatiopäivät 2026 esitelmät
Keskiviikko 11.11.
Ideoita, ilmiöitä ja osaamista tulevaisuuteen
Tervetuloa ruokakaupunki Turkuun
Heli Miekkamäki, PR- ja viestintäpäällikkö, Visit Turku Archipelago
Sjömat – trendejä ja tilannekatsaus Ruotsista
Krishan Kent, puheenjohtaja, Fiskbranschens riksförbund
Kalahuutokaupasta markkinoille
Teija Aho, puheenjohtaja, Svenska Fiskauktioner
Tulevaisuuden kalaosaajat
Jaakko Korpela, projektisuunnittelija, Turun AMK
Pro Kala -tunnustuspalkinto
Roy Norro
Varautuminen: ympäristö, talous ja huoltovarmuus
Kalatalouden merkitys elintarvikehuoltovarmuuteen
Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
Ilmasto muuttuu, mitä tiedämme ja mikä on suunta?
Ilari Lehtonen, tutkija, Ilmatieteen laitos
Tutkimuksella kestävyyttä ja varautumiskykyä kalatalouteen
Riikka Venesjärvi, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus
EU:n uusi rahoituskausi 2028–2034. Mitä kala-alan on hyvä tietää?
Timo Halonen, elinkeinokalatalousyksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
Kala-ala kuuluu ja vaikuttaa
Varsinais-Suomen edunvalvonta ja hallitusohjelmavaikuttaminen
Malla Rannikko-Laine, edunvalvontajohtaja Varsinais-Suomen Liitto
Asiaa eteenpäin, miten eduskunnassa vaikutetaan
Milla Lahdenperä, kansanedustaja
Torstai 12.11.
Innovaatioita, uusia avauksia ja seuraavien vuosien suuntia
Toukat hommiin, kalaöljyä kehiin – sivuvirroista arvotuotteita
Pihla Hasan, Kajaanin AMK ja Tuomas Niskanen, Oulun yliopisto
Kalan markkinoinnin ja laadun kehittämisohjelma
Malin Lönnroth, Pro Kala
Kalastuksen kehittämisohjelma
Tapio Keskinen, Luonnonvarakeskus
Vesiviljelyn kehittämisohjelma
Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus
Kalatalouden ympäristöohjelma
Nico Aliorvainen, Luonnonvarakeskus
Blue Products 3.0 – Uusien tuotteiden kehittämisohjelma
Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund
Tutkimustiedosta kasvua vesiviljelyyn
Jussi Kosomaa, liiketoimintajohtaja, Nordic Trout
Voiko sähköveneellä ihan oikeasti kalastaa?
Emil Finne, toimitusjohtaja, Elvene
Millä sanoilla kala maistuu?
Anu Hopia ja Blue Products -ryhmä, Turun yliopisto.
eDNA järvikalaston seurannassa – vertailu ja menetelmäkehitys
Kristo Siikala, Co-founder & CEO, Puro Analytics
PFAS-yhdisteet kalajauhossa 2017–2025
Panu Rantakokko, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos