Hätälän tarina alkoi Oulun torilta vuonna 1938. Tuolloin Juho Isohätälä aloitti vaimonsa kanssa kalan ja omenoiden torimyynnin. Tänään jo neljäs sukupolvi luotsaa perheyritystä, joka on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista kalayrityksistä. Yritys työllistää vakituisesti yli 200 ihmistä, ja sesonkiaikoina henkilöstön määrä kasvaa yli 350.
Mutta miltä matka Oulun torilta nykypäivään on näyttänyt? Millaista työtä se on vaatinut?
Kysytään Riku Isohätälältä, joka edustaa Hätälä Oy kolmatta sukupolvea. Hän siirtyi toimitusjohtajan tehtävästä senior advisoriksi pari vuotta sitten.
– En ole koskaan ollut töissä, joten työnteosta en tiedä mitään, Riku Isohätälä naurahtaa. Perheyritys on elämäntapa ja yhteinen tarina, jota rakennetaan päivästä toiseen.
Jalostusta ja muuttuneet kalamarkkinat
1970-luvun alkupuolella Hätälä siirtyi nykyisille sijoilleen Oulun Kaakkuriin. Samalla kalanjalostuksen merkitys yrityksen toiminnassa kasvoi. Pitkään Hätälän toiminnan ytimessä oli ennen kaikkea kotimainen kala. Yritys oli ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön silakan koneellista fileointia.
Suomen EU-jäsenyyden ja kalamarkkinoiden avautumisen myötä toiminta muuttui. Oulun pohjoinen sijainti osoittautui vahvuudeksi myös uudenlaisilla markkinoilla.
Pohjois-Norjasta saatava lohi saapuu Ouluun tuoreena vain päivämatkan päästä. Nykyään suuri osa tuotannosta rakentuu kasvatetun lohen ja kirjolohen ympärille. Samalla Hätälä on edelleen yksi Suomen suurimmista kotimaisen kalan ostajista. Luonnonkalaa hankitaan noin 400 kalastajalta eri puolilta Suomea.
Osaava henkilökunta
Tehtaalla minua kierrättää neljännen sukupolven Matti Isohätälä, yrityksen varatoimitusjohtaja. Tuotannossa näkyy, kuinka pitkälle kalankäsittelyn automaatio ja koneellinen fileointi ovat kehittyneet.
Automaatio ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ihmisiä enää tarvittaisi, Matti selittää. Kalankäsittelylinjoilla tarvitaan yhä tarkkoja silmiä, osaavia käsiä ja kokemusta. Hätälällä halutaan panostaa myös nuoreen henkilöstöön.
Oulu on suuri opiskelijakaupunki, mikä auttaa yritystä löytämään osaavia työntekijöitä ja sesonkiaikaisia vahvistuksia. Samalla koneet ovat muuttaneet työn luonnetta. Kun raskaimmat työvaiheet, kuten laatikoiden nostaminen, kaiken kalan fileointi käsin ja ruotojen nyppiminen, ovat vähentyneet, myös fyysinen kuormitus ja rasitusvammojen riski ovat pienentyneet.
Kauniina heinäkuisena päivänä tehtaalla on täysi vauhti päällä. Yrityksen fileointikapasiteetti on enimmillään jopa 70 000 kiloa vuorokaudessa. Savustusuunit käyvät, ja yhdellä linjalla pääsen seuraamaan, kuinka kirjolohta liekitetään.
Toisella linjalla saan maistaa uutta ammattikeittiöille kehitettyä tuotetta, jonka raaka-aineina ovat sataprosenttisesti kotimaiset kirjolohi ja muikku. Ja kyllä: hyvää on!
Kasvu vaatii kykyä muuttua
Kalatalouden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Kuluttajien toiveet, ruokailutottumukset, teknologia ja raaka-aineiden saatavuus kehittyvät. Yritysten on kehityttävä niiden mukana.
– Olemme kasvua tavoitteleva yritys. Jos haluamme kasvaa, meidän on pysyttävä muutoksessa mukana, Riku Isohätälä tiivistää.
Torikaupasta on siirrytty jalostukseen, käsityöstä automaatioon ja paikallisesta toiminnasta valtakunnalliseksi toimijaksi. Myös vientiä rakennetaan määrätietoisesti.
Paljon on muuttunut sitten Oulun torin päivien, mutta kaiken ytimessä on ja pysyy kala.