Kirjolohi ja silakka ovat kalanviennin selkäranka

Miten suomalaisesta kalasta tehdään menestyvä vientituote? Tehtävä onnistuu, kun työtä tehdään pitkäjännitteisesti, kalaa tarjotaan kysyntään ja volyymit ovat riittävän suuret.

Kirjolohen kasvatusallas merellä.
Kirjolohta kasvatetaan verkkoaltaissa merialueella.

Suomesta viedään vuosittain kalaa maailmalle reilut 80 miljoonaa kiloa.

Ruoaksi vietävä kala on pääosin kotimaista kirjolohta sekä silakkaa ja kilohailia eri muodoissaan. Merkittävä osuus on myös Norjasta Suomeen tuotavalla lohella, jota suomalaiset yritykset edelleen vievät eri muodoissaan maailmalle. Vuonna 2020 lohenvienti oli 23 miljoonaa kiloa.

Viro on ykkönen

Vientimaista ylivoimainen ykkönen on Viro, jonne kaikesta kalanviennistä suuntautui vuonna 2020 liki 35 miljoonaa kiloa. Viroon viedään kalasta kaikkea mahdollista tuoreesta kokonaisesta säilykkeisiin. Virossa on kalanjalostusta, joka käyttää runsaasti suomalaista kalaa. Määrällisesti eniten Viroon vietiin pakastettua ja tuoretta silakkaa, 27 miljoonaa kiloa.

Suomalaisen kalan markkinat on ripoteltu ympäri maailmaa. Yli miljoonan kilon vientimaita löytyy tilastoista 15, kaukaisimpana Australia.

Suomalaisen silakan vienti oli vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja Venäjälle, mutta vuonna 2014 vienti tyssäsi kertaheitolla Venäjän EU:lle asettamien tuontikieltojen vuoksi. Sen jälkeen silakalle on etsitty maailmalta korvaavia markkinoita. Niitä on löytynyt vähitellen, mutta toistaiseksi vientimäärä ovat olleet varsin pieniä.

Kirjolohia siirretään perattavaksi
Kirjolohet siirretään verkkoaltaista jäitettynä perattavaksi.

Kalaa tarjottava kysyntään

Kotimaisella kasvatetulla kirjolohella on hyvä kysyntä kotimarkkinoilla, mutta sitä on myös viety maailmalle kokonaisena, fileenä sekä jalosteina. Päämarkkinat löytyvät Itä-Euroopasta ja Baltian maista. Ovea kirjolohelle on avattu myös Aasiassa.

Sastamalassa toimiva kalanjalostusyritys ja Pohjoismaiden suurin kalansavustaja Kalaneuvos on avannut aktiivisesti kalan vientimarkkinoita. Kalaneuvos vei vuonna 2020 kokonaista kirjolohta, kirjolohifileetä, kirjolohen mätiä ja mätipusseja sekä lohta ja lohifileetä Itä-Eurooppaan, Japaniin ja Belgiaan. Uusia markkina-avauksia odotetaan Kiinasta, Singaporesta ja Etelä-Koreasta.

Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkasen mielestä yritysten kannattaa tutkia, mille kalatuotteille on maailmalla kysyntää ja kehittää jalosteita siihen.

– Asiakas ja kuluttajat päättävät sen, mitä he ostavat, ei suomalainen kalakauppias. Markkinat ovat eri maissa erilaiset, sanoo Hukkanen.

Kirjolohifileitä käsitellään kalanjalostamossa
Suomalainen kirjolohi on silakan ohella potentiaalisin kala isojen volyymien vientiin.
Asiakas ja kuluttajat päättävät sen, mitä he ostavat, ei suomalainen kalakauppias. Markkinat ovat eri maissa erilaiset.
Silakoita siirretään lajiteltavaksi.
Silakat siirretään aluksista lajiteltavaksi eri kokoluokkin käyttötarkoituksensa mukaan.

Lisää volyymia kalankasvatukseen

Jos Suomesta viedään enemmän kalaa, volyymien on oltava riittävän suuret.

– Tällaisia tuotteita ovat kasvatettu kirjolohi ja kirjolohenmäti, kasvatettu norjalainen lohi sekä suomalainen kalastettu silakka. Norjassa kasvatettua ja meillä jalostettua lohta olemme vieneet suuria määriä, koska sillä on myös kysyntää maailmalla. Suomalaiset vajaasti hyödynnetyt kalalajit, kuten särki ja lahna, ovat realistisesti vientiä ajatellen näpertelyä, sanoo Hukkanen.

Toni Hukkasen mielestä suomalaiselle kalalle ei ole tiettyä kohdemaata tai tuotetta, vaan vienti syntyy pitkien keskustelujen pohjalta.

– Suomesta voidaan viedä enemmän kalaa, mutta kaikkien on syytä ymmärtää, että kyseessä ovat maailmanmarkkinat ja -hinnat. Konkreettisesti Suomessa tarvitaan enemmän kalankasvatukselle ympäristölupia, jotta on mitä viedä. Se parantaisi koko kala-alan kasvua Suomessa, muistuttaa Hukkanen.