Pro Kala julkaisi joulun alla kalatalouden historiaa ja tulevaisuutta luotaavan kirjan ”Kala – kohtalo vai kutsumus?”. Kirjaa varten haastateltujen yrittäjien tarinoissa avautuu huikaiseva näkymä niihin yrityksiin, erehdyksiin ja innovaatioihin, joiden kautta ala on sadan itsenäisen vuoden aikana kehittynyt elinvoimaiseksi ja muuntautumiskykyiseksi elinkeinoksi.
Eduskunnan varapuhemies ja ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Arto Satonen joutui pienoiseen mediapuhuriin ihmeteltyään Maaseudun Tulevaisuus- lehdessä sitä, että suomalaista kalaa on vaikea saada kansanedustajien lautaselle.
Pro Kala ry tapasi elinkeinoministeri Mika Lintilän lokakuun lopussa. Tapaamisessa haluttiin viedä kalatalouden ketjun terveiset työ- ja elinkeinoministeriöön. Tapaaminen oli jatkoa sarjalle, jossa aiemmin on keskusteltu maa- ja metsätalousministeri Lepän sekä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin kanssa.
Silakkasaaliistamme hyödynnetään tällä hetkellä elintarvikkeena vain murto-osa. Huhtikuussa alkaneessa innovaatiohankkeessa etsitään Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja VTT:n yhteisvoimin uusia käyttömuotoja silakalle niin elintarvikkeena kuin vaikkapa kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Tavoitteena on nostaa silakan jalostusastetta Suomessa ja näin saada parempaa tuottoa koko arvoketjulle.
Silakkafileen valmistajia on Suomessa enää muutama. Martin Kala Oy Turussa on yksi harvoista. Yhtiö on panostanut voimakkaasti tuotantoteknologiaan ja haluaa pitää tinkimättömästi kiinni korkeasta laadustaan. Martin Kalan tehdaspäällikkö Jari Multanen on itsekin suuri silakan ystävä ja toivoo kalan arvostuksen vielä nousevan.
”Mikä kalassa oikein maksaa?” kysyttiin meiltä viime viikolla. Miksi kalafilee kaupan tiskissä tai ravintolan lautasella maksaa monta kymmentä euroa kilo, ja kokonaisen kalan ”rantahinta” on vain muutaman euron.
Keskustan kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari on innokas kalansyöjä ja kotimaisen kalan puolestapuhuja. Kalmari tiedostaa kotimaisen kalan saatavuuteen liittyvät ongelmat, ja väläyttelee helpotusta kalatoimialalle jo pian. Lupapolitiikkaan on hänen mukaansa tulossa konkreettisia toimia jo tämän hallituskauden aikana.
Silakka on ammattikalastuksen saalislaji. Pyyntimäärät ovat viime vuosina olleet ennätyssuuria, eli meillä on kalaa. Silakkaa kuitenkin syödään nykyään vain 300 g / hlö / vuosi, kun sitä vielä 2000-luvun alussa kulutettiin 1,2 kg /hlö / vuosi. Mistä johtuu että silakan kulutus on näin dramaattisesti laskenut?
Kalanjalostaja Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälän mukaan suomalaisten kulutustottumukset ovat muuttumassa ja uudet tuotteet kiinnostavat.
”Kalaa ostetaan saman verran kuin ennenkin, mutta tuontilohen kallistumisen myötä kauppakassiin lastataan aiempaa enemmän kirjolohta tai muita kalatuotteita. Silakasta on tullut taas arvostettu ruokakala ja jopa särki kiinnostaa. Tuotekehitys on keskeissä roolissa kalan houkuttelevuuden lisäämisessä”.