Kalat, kuten kaikki muutkin tuotantoeläimet, saattavat sairastua. Meillä Suomessa tilanne kalatautien suhteen on hyvä, kiitos jatkuvan ja tehokkaan seurannan, mutta joskus, onneksi harvoin, kuitenkin käy niin, että kaloissa havaitaan hoitoa vaativia sairauksia.
Kaloilla voi olla tauteja, jotka voivat uhata niiden terveyttä. Hyvä uutinen on, etteivät kalataudit leviä kaloista ihmisiin. Kaloilta ne voivat kuitenkin viedä pahimmillaan hengen ja aiheuttaa tuntuvia tappioita kalanviljely-yrityksille.
Suomessa kalatautien seurantaa ja torjuntaa tekevät viranomaistasolla Ruokavirasto ja kenttätyöstä vastaavat eläinlääkärit. Moni kalanviljelijöille taloudellisia tappioita aiheuttanut kalatauti on saatu hävitettyä lähes olemattomiin rokotteilla.
Kalanviljelylaitoksilla lukumääräisesti eniten tautitapauksia aiheuttaa kalanpoikasten bakteeritauti flavobakterioosi. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös leväsienen aiheuttama vesihome, joka voi rikkoa kalanpoikasten ihoa ja heikentää niiden vastustuskykyä.
Kaloja voidaan joutua hoitamaan myös antibiootteja sisältävillä lääkerehuilla. Niiden käyttö Suomessa on erittäin vähäistä ja sitä valvoo aina eläinlääkäri. Pitkillä lääkehoidon jälkeen toteutettavilla varoajoilla varmistetaan, että antibiootteja ei päädy ruokakaloista ihmisiin. Rokotteet ovat radikaalisti vähentäneet tarvetta antibioottirehujen käytölle.
Elävä kala saattaa olla tuontiriski
Jokus kalataudit nousevat otsikoihin. Toukokuun lopussa Ahvenanmaalta löydettiin kolmesta kasvatuspaikasta läheltä toisiaan kirjolohista IHN-virusta. Se aiheuttaa nuorissa kirjolohissa verta muodostavan kudoksen kuolion, eikä siihen ole tarjolla lääkettä tai rokotetta. Tauti saapui Tanskasta elävien kirjolohenpoikasten mukana.
IHN kuuluu niihin vakaviin kalatauteihin, joita vastustetaan lakisääteisesti ja jonka leviämistä pyritään kaikin keinoin estämään kasvatuspaikkojen saneerauksilla ja rajoitusalueilla. Ihmisille ja lemmikeille IHN-viruksesta ei ole vaaraa ja IHN-viruksen saanutta kalaa voi syödä normaalisti.
Kalatautitutkijat varoittavat toistuvasti kalanviljelijöitä elävän kalamateriaalin tuonnin riskeistä, kalataudit kun eivät rajoja kunnioita. IHN-virusta havaittiin Suomessa myös vuosina 2017 ja 2018. Tuolloin tautitapaukset aiheuttivat kalliit ja raskaat saneeraustoimenpiteet niillä laitoksilla, missä tautia havaittiin.
Valistus kannattaa
Johtava asiantuntija, eläinlääkäri Satu Viljamaa-Dirks Ruokavirastosta pitää Suomen kalatautitilannetta kokonaisuudessaan hyvänä. Vuosien valistustyö on kantanut hedelmää, riskit tiedostetaan kalanviljelyssä.
Kokemus on osoittanut, että ennaltaehkäisevä työ palkitsee. Varsinkin isoissa yrityksissä osataan toimia kalatautiriskien minimoinnissa. Suomessa elinkeinon rakenne suosii kalatautien torjuntaa.
– Meillä kalanpoikaset kasvatetaan sisämaassa ja pääosa ruokakaloista taas merellä, joten tautien leviämiselle altistavaa edestakaista liikennettä ei juuri synny, Viljamaa-Dirks kertoo.
Viljamaa-Dirksiä ilahduttaa se, että valtaosa kalanpoikasten kasvattajista kuuluu vapaaehtoiseen Kalaterveyspalveluun.
– Kalaterveyspalvelujen toimintaohjeita noudattamalla kalatautien leviämisriski saadaan pienemmäksi, pohtii Viljamaa-Dirks.