”Kalastusyrittäjyys vaatii sitkeää luonnetta. Haastetta riittää, kun on luonnonvoimien kanssa tekemisissä: sääolosuhteet, kalakannat ja kalan koko vaihtelee vuodesta toiseen. Saalis on kalastajan palkinto. Suuren saaliin toivossa kun lähtee kalalle ja onnistuu, se on kiva tunne.
Siitä on kohta neljäkymmentä vuotta, kun jätin palkkatyöt ja ryhdyin kalastajaksi. Lähdin merelle hakemaan oppia, mutta omat vedet vetivät, ja urani olen tehnyt sisävesikalastajana. Isä oli Kylänimen osakaskunnan jäsen, ja sitä kautta meille avautuivat kalastusluvat kaikkiaan 15 000 vesihehtaarin alueelle Saimaalla.
Paljon on vuosikymmenten varrella muuttunut. Ennen kävimme kalalla ja toimme saaliin laituriin, josta se lähti sellaisenaan eteenpäin – nyt viimeiset 20 vuotta kalastajilla on ollut omat logistiikkaketjut kalankäsittelyineen ja kuljetuksineen. Työtä hankaloittaa työvoiman saatavuuden heikkous. Suomesta ei löydy perkaamisesta ja pakkaamisesta kiinnostuneita ammattilaisia. Venäjältä taas olisi tulijoita, mutta EU:n ulkopuolelta tulevan sesonkityövoiman palkkaaminen käy säädösten vuoksi kankeasti.
Osaavia kausityöntekijöitä kaivattaisiin, sillä kalastus on kausityötä. Keväät ovat leppeitä – illaksi tyyntyy juuri sopivasti, lämmintä on ja kalaa tulee. Kesät taas… Eräs alan konsultti sen hyvin sanoi, että kesä- ja syyskalastuksessa tehdään vuoden työt 160 päivässä. Syksyä kohti mentäessä päivä lyhenee mutta työpäivä vain pitenee. Kiirettä pitää kyllä hyvinä vuosina myös talvisin, jolloin nuottaa voidaan vetää jopa 40 päivää yhteen kyytiin. Siihen vaaditaan kuitenkin jäätalvia, jotka eivät enää nykyisin ole selvä asia.
Takana on pitkä ura, edessä lyhyempi. Kolmen vuoden sisällä aion jäädä eläkkeelle. Poika jatkaa yrittäjänä. Minä sitten maista käsin korjaan pojalle pyydyksiä.”
Kalan arvoketju esittäytyy -sarjassa pääsevät ääneen kala-alan ammattilaiset, joiden muodostaman tiiviin ketjun kautta kautta kala löytää tiensä vedestä ruokapöytään.